Saako puhelu sinut kävelemään enemmän kuin viesti?
Uusi tutkimus
Kyse on yhdestä tutkimuksesta, ei johtopäätöksestä. Se julkaistiin BMJ-lehdessä 18. marraskuuta 2026, ja sen lähtöajatus on yksinkertainen. Jos haluat liikkua enemmän, auttaako sinua paremmin ihminen, joka soittaa, vai puhelin, joka lähettää viestejä?
Kello on kahdeksan illalla, kun älykello värähtää ranteessa ja muistuttaa liikkumaan. Pyyhkäiset ilmoituksen peukalolla pois nousematta sohvalta. Kello taitaa sinä iltana uskoa sinuun enemmän kuin sinä itse. Kuvittelepa nyt, että ilmoituksen sijaan joku soittaa, puhuttelee sinua nimeltä ja kysyy, miten menee. Suunnilleen tätä tutkimuksessa verrattiin.
Mitä tutkittiin ja keillä
Tutkimus on nimeltään ComeBACK, ja sitä johtivat Sydneyn yliopiston tutkijat yhdessä muiden australialaisten tutkimuslaitosten kanssa. Mukaan otettiin 512 kotona asuvaa aikuista, jotka ilmoittivat itse, että 800 metrin kävely oli heille vaikeaa tai mahdotonta, käyttivätpä he kävelyn apuvälinettä tai eivät. Kotoa he pääsivät silti lähtemään ilman toisen ihmisen fyysistä apua. He olivat keski-iältään 69-vuotiaita, ja heistä 76 % oli naisia.
Osallistujat jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä fysioterapeutti soitti kuuden kuukauden ajan kahden viikon välein ja valmensi osallistujia liikkumaan. Toinen ryhmä sai yhtä kauan säännöllisiä yksisuuntaisia tekstiviestejä, joihin ei ollut tarkoitus vastata. Kummassakin ryhmässä puhelut tai viestit olivat osa laajempaa ohjelmaa. Kolmas ryhmä oli odotuslistalla.
Askelia ei kysytty osallistujilta, vaan ne laskettiin mittalaitteella, joten tulos ei riippunut siitä, mitä kukin muisti. Kuuden kuukauden kohdalla verrattiin ryhmien keskimääräisiä päivittäisiä askelmääriä.
Puheluita saaneet kävelivät enemmän
Ero näkyi selvästi: puheluita saaneet ottivat päivässä keskimäärin 7 256 askelta, odotuslistalla olleet 6 526 askelta. Tutkimuksessa ero puheluiden hyväksi arvioitiin 931 askeleeksi päivässä. Todellinen ero on todennäköisesti 409 ja 1 452 askeleen välillä, joten pahimmassakin tapauksessa puheluista oli hyötyä.
Puhelut olivat tehokkaampia myös viesteihin verrattuna: fysioterapeutin kanssa puhuneet ottivat päivässä 571 askelta enemmän kuin viestiohjelmaan osallistuneet. Entä viestiohjelma verrattuna odotuslistaan? Ero oli 359 askelta viestien hyväksi, mutta tutkimuksessa sitä ei pystytty erottamaan sattumasta, eli tilastollisesti merkitsevä se ei ollut. Tarkoittaako tämä, ettei viesteistä ole mitään hyötyä? Ei aivan, ja tässä kohdassa kannattaa katsoa, mitä muu tutkimusnäyttö kertoo.
Ääni puhelimessa vai muistutus, johon ei odoteta vastausta
Tutkimuksessa ei mitattu, miksi puhelu toimi paremmin, joten jokainen selitys on vain hypoteesi. Siinä kuvataan kuitenkin, miten ohjelmat erosivat. Toisessa fysioterapeutti soitti kahden viikon välein, keskusteli osallistujan kanssa ja valmensi häntä liikkumaan. Toisessa tuli viestejä, joihin kenenkään ei odotettu vastaavan. Tutkijat kutsuvat puheluohjelmaa henkilökeskeiseksi valmennukseksi.
Seuraava on arkinen havainto eikä tutkimuksen tulos: puhelimen muistutuksellehan voi nyökätä ja jäädä silti istumaan. Torstaina soittavalle ihmiselle onkin jo vaikeampi kertoa, ettet tälläkään viikolla käynyt ulkona.
Mitä aiempi tutkimus kertoo
Viesteistä on tutkimusta ennestäänkin. American Journal of Preventive Medicine -lehdessä julkaistiin vuonna 2020 Harvardin tutkijoiden meta-analyysi tekstiviestien käytöstä liikkumisen lisäämiseen. Sen järjestelmälliseen katsaukseen koottiin 59 tutkimusta, ja niissä, joissa askeleet mitattiin laitteella, viestit lisäsivät päivittäisiä askelia verrokkiryhmiin verrattuna. Tekijät peräänkuuluttivat kuitenkin laajempia ja paremmin kontrolloituja kokeita.
American Journal of Health Promotion -lehdessä julkaistiin vuonna 2022 toinen meta-analyysi, jonka mukaan terveysvalmennus lisäsi keski-ikäisten aikuisten liikkumista. Vaikutus oli pieni, useimmissa tutkimuksissa harhan riski oli huomattava, ja osallistujat olivat lähes pelkästään naisia. ComeBACK tuo kuvaan uutta, koska siinä viestit ja puhelut asetettiin vastakkain: viestiohjelma ei tuottanut selvää eroa, mutta puheluohjelma tuotti.
Tutkimuksen rajoitukset
Ensimmäinen rajoitus koskee tutkittuja: he olivat 512 australialaista aikuista, joiden oli vaikea kävellä, ja heidän keski-ikänsä oli 69 vuotta. Yli puolella kävelyvaikeudet johtuivat pääasiassa useista pitkäaikaissairauksista. Jos olet 45-vuotias ja kävelet vaivatta, et muistuta tutkittuja, eikä tiedetä, olisiko vaikutus sama.
Toinen rajoitus on kesto: ohjelma kesti kuusi kuukautta, ja päätulos mitattiin sen päättyessä. Julkaistut tiedot eivät kerro, säilyvätkö lisäaskeleet myöhemmin. Kolmas koskee rahoitusta: tutkimuksen rahoitti australialainen National Health and Medical Research Council. Tekijöiden mukaan heillä ei ollut viimeisten kolmen vuoden aikana taloudellisia sidoksia tahoihin, joita tulos voisi kiinnostaa.
Neljäs rajoitus on, että kyse on yksittäisestä tutkimuksesta, jota ei ole vielä toistettu. Osallistujat tiesivät, mihin ryhmään he kuuluivat, vaikka mittaajat ja aineiston analysoijat eivät sitä tienneet. Tutkijat kutsuvat vaikutusta itsekin maltilliseksi. Haittatapahtumia oli kaikissa ryhmissä suunnilleen yhtä paljon, eikä yksikään niistä ollut vakava.
Suunta ei silti ole uusi. International Journal of Environmental Research and Public Health -lehdessä julkaistiin vuonna 2019 Baselin yliopiston Movingcall-tutkimus. Siinä oli 288 aikuista, joiden keski-ikä oli 42 vuotta, ja puheluryhmät saivat 12 puhelua kahden viikon välein. Laitteella mitattu reipas tai rasittava liikunta lisääntyi 32 minuuttia viikossa verrokkiryhmään nähden. Viestien lisääminen ei tuonut lisähyötyä.
Näin voit kokeilla tällä viikolla
Jos haluat kokeilla, pyydä luotettua ihmistä soittamaan sinulle kahden viikon välein ja kysymään askeleistasi. Se voi olla ystävä, puoliso tai sisko, ja sinä voit soittaa hänelle samalla tavalla. Katso puhelimen tallentama askelkeskiarvo ennen aloittamista ja uudelleen kuukauden päästä. Muuta ei tarvitse muuttaa, niin näet, mitä puhelut tekevät.
Jos jokin sairaus vaikeuttaa kävelyäsi, asiasta on hyvä puhua ensin lääkärin tai fysioterapeutin kanssa. Kun askelia alkaa kertyä, kannattaa katsoa myös kävelyvauhtia, sillä tahdillakin on väliä. Jos juoksukärpänen joskus puraisee, sohvalta pääsee juoksemaan suunnitelmalla, joka etenee askel kerrallaan.
Jos treenaat Gym Triple X:ssä, voit pyytää salin henkilökuntaa kirjaamaan askelkeskiarvosi aloituspäivänä ja kysymään sitä, kun tulet seuraavan kerran. Sen kummempaa seremoniaa ei tarvita.
Säännöllinen kysymys siitä, miten menee, voi auttaa liikkumaan vähän enemmän, ja ammattilainen esittää sen järjestelmällisesti. Jos haluat tällaista seurantaa kasvokkain, personal trainer Costa del Solilla voi kulkea rinnallasi viikko viikolta suunnitelmalla, joka sopii aikatauluihisi.
Lähteet
- BMJ (2026). Physical activity coaching and text messaging for adults with mobility limitations (ComeBACK): hybrid type 1 effectiveness implementation randomised controlled trial.
- American Journal of Preventive Medicine (2020). Text Message Interventions for Physical Activity: A Systematic Review and Meta-Analysis.
- American Journal of Health Promotion (2022). Effects of Health Coaching on Cardiometabolic Health in Middle-Aged Adults: A Systematic Review and Meta-analysis.
- International Journal of Environmental Research and Public Health (2019). Telephone-Based Coaching and Prompting for Physical Activity: Short- and Long-Term Findings of a Randomized Controlled Trial (Movingcall).